Syksyn 2006 seminaarisarjan yhdeksässä tilaisuudessa (Pyhäselkä, Tornio, Suolahti, Turku, Ilmajoki, Nurmijärvi, Mikkeli, Haapavesi, Lappeenranta) osallistujia oli yhteensä 600-700, heistä opiskelijoita yli kolmannes.
Tilaisuuksissa alustin seuraavassa esitetyn listan aihepiireistä ja joissakin tapauksissa mukana oli myös muita alustajia. Tämän jälkeen osallistujat jaettiin ryhmiin keskustelemaan. Ryhmät jaettiin sekaisin eri rooleissa olevien kesken, joissakin tapauksissa eri toivomuksesta tiettyihin alueellisten pyrkimysten, kehittämisprojektien ym. hankkeiden mukaisiin ryhmiin. Iltapäivällä joka ryhmä toi koko osallistujajoukolle tiedoksi heitä eniten puhututtaneet aiheet ja näkökulmat.
Osallistujat saivat tehtäväkseen valita 2-3 aihetta ryhmäkeskusteluun sekä esitettäväksi seminaarin loppuosuudessa ryhmätyön tuottamilla huomioilla evästettyinä. Yhdeksässä seminaarissa muodostui yhteensä 40 keskustelevaa ryhmää (3 ryhmää 3 seminaarissa, 4 ryhmää 3: ssa seminaarissa, sekä 5 ryhmää yhdessä, 6 yhdessä ja 8 yhdessä seminaarissa). Ryhmien keskustelujen ja yhteenvetojen aiheet painottuivat seuraavasti.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus | 19 |
Nuorisotyön selkeys ja huomiointi, arvostus ja perustelu | 19 |
Kunta- ja seutuyhteistyö | 16 |
Moniammatilliset käytännöt, verkostot ja rooli niissä | 15 |
Nuorisolaki | 12 |
Lähipalvelut, verkostot ja keskitetyt palvelut –jäsennys | 7 |
Kuntaliitokset | 6 |
Ostopalvelu, sopimusohjaus ja tilaaja-tuottaja -toiminta – kumppanuusmallit | 6 |
Osaamiskeskittymä, osaamisverkosto tms. | 2 |
Prosessien kuvaus, arviointi, laatu | 2 |
Strategia, ohjelma tms. suhteessa käytännön toteutukseen | 1 |
HUMAK/Amk/T&K ja työelämä | 1 |
Taulukon mukaan vähän käsitelty aihe ei yksiselitteisesti merkitse sen valintaa vähämerkitykselliseksi suhteessa muihin aiheisiin. Useimmissa ryhmissä keskusteltiin yleisesti laajasta aihepiiristä ja käsiteltiin esitetyiksi nimettyjen lisäksi myös muita aiheita, joiden tarkastelu sitten siirtyi nimettyjen teemojen alle. Jotkut ryhmien valinnat ja esitykset olivat yksittäistä teemaa laajempia tai erityisempiä. Ryhmiä kehotettiin myös valitsemaan tarvittaessa 1-2 kokonaan muuta aihetta, jos sellainen ilmeni keskustelussa keskeisenä, tai muuten nimeämään keskustelujensa perusteella jonkin tarkentavan aiheen. Jotkut ryhmät päätyivät esitettyä harvempien (1-2), jotkut taas useampien (3-4) aiheiden painotukseen. Suuntaa-antavasti osallistujia eniten puhuttaneista aiheista yllä esitetty lista kuitenkin kertoo.
Ryhmien esitysten perusteella päädyin tunnistamaan 17 lisäpainotusta ja jäsentämään ne kymmeneksi varsinaiseksi aiheeksi. Näistä useimmin esille tulivat nuorisotyön koulutuksen ja sen arvostuksen haasteet (5 ryhmää), kuntien talous ja päätöksenteko (5), järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan rooli ja merkitys suhteessa kunnalliseen nuorisotyöhön (3), nuorten osallisuus ja vaikuttaminen (3), sekä yksittäisinä aiheina nuorisolain jalkautuksen käytännöllinen työ, nuorten kiinnostus kunnan nuorisotoimea kohtaan, sekä nuorisotilatoiminnan ja yleensä nuorisotyön paikallisen käytännön työn (”lähipalvelut”) painotus suhteessa palvelurakenteiden kehitykseen.
Alan ”ikuisuuskysymyksenä” näyttäytyvä nuorisotyön selkeyttä ja huomiointia, tunnettavuutta, arvostusta ja perustelua koskeva haaste yhdessä nuorisotyön realistisen kuvaamisen ja selkiyttämisen kanssa nousi eniten käsitellyksi aiheeksi, jonka noin puolet ryhmistä toi esille.
Kunta- ja seutuyhteistyön haasteiden yleisyys keskusteluissa kertoo selvästi niiden koetusta merkityksestä jo ennen virallisen rakenneuudistuksen käynnistymistä. Monen kunnan seutuyhteistyöstä puhuttiin enemmän kuin yksittäisten lähikuntien yhteistyöstä; jälkimmäinen ehkä esiintyi harvemmin, koska se määrittyi varsin yleiseksi ja vakiintuneeksi. Kuntaliitos ryhmien keskusteluissa liittyi poikkeuksetta alueella puheenaiheena olleeseen mahdolliseen tai jo tiedossa olevaan liitokseen.
Yhteistyön ja verkottumisen käsittely kiinnittyi moniin mahdollisiin kumppanuuksiin, aiheisiin ja haasteisiin, mutta yleisimmin kunnan eri toimialojen suhteisiin. Tässä osallistujien näkökulmat ja esimerkit polarisoituivat, toisinaan kärjistyivätkin. Esitettiin monia mielekkäiksi ja toimiviksi koettuja yhteistyön malleja, ja paljon ajatuksia yhteistyön kehittämisestä paremmaksi, mutta myös kokemuksia ja näkökulmia, joissa moniammatillisuus eri toimijoiden kuten koulujen ja sosiaalitoimen kanssa koettiin ongelmaksi tiedonvaihdon ja vaitiolovelvollisuuden näkökulmasta.
Nuorisotyön palvelutarjonnan ja haasteellisen rakenteen jäsentäminen lähipalveluihin, verkosto- ja kumppanuustoteutuksiin sekä keskitettyihin palveluihin liittyi läheisesti seutuyhteistyön haasteeseen tai yleisemmin kysymykseen verkosto- ja yhteistyöstä, mutta se herätti myös yleistä kiinnostusta erityisesti nuorisotyön tarpeen ja tehtävien sekä sisällön jäsentämisen ja esille tuomisen haasteena. Vastaavasti kysymykset ostopalvelusta, sopimusohjauksesta ja tilaaja-tuottaja -toimintatavasta kytkeytyivät keskusteluissa jopa useammin seudullisen kuntayhteistyön haasteeseen tai kunnan nuorisotyön kokonaan ulkoistamisen uhkiin, kuin kunnan sisäisiin organisointitapoihin.
Nuorisotyön palvelutarjonnan ja haasteellisen rakenteen jäsentäminen lähipalveluihin, verkosto- ja kumppanuustoteutuksiin sekä keskitettyihin palveluihin kiinnittyi läheisesti seutuyhteistyön haasteeseen tai yleisemmin kysymykseen verkosto- ja yhteistyöstä, mutta se herätti myös yleistä kiinnostusta erityisesti nuorisotyön tarpeen ja tehtävien sekä sisällön jäsentämisen ja esille tuomisen haasteena. Vastaavasti kysymykset ostopalvelusta, sopimusohjauksesta ja tilaaja-tuottajamallista kytkeytyivät keskusteluissa jopa useammin seudullisen kuntayhteistyön haasteeseen tai kunnan nuorisotyön kokonaan ulkoistamiseen (sen uhkiin), kuin kunnan sisäiseen organisointiin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti