Kuuleeko nuorisotyö? - Kuuntelen

Syksyn 2009 Tilannefoorumeissa eri puolilla Suomea minulla on mahdollisuus kertoa nuorisotyön yleisnäkymistä, aluetiedoista ja toimijoiden näkemyksistä tähän mennessä kokoamieni tietojen ja vaikutelmien pohjalta. Eniten odotan sitä, mikä tilaisuuksiin osallistuvia nuorisoalan edustajia pohdituttaa ja puhututtaa.


Tilaisuuksien osallistujiksi tavoitellaan kuntien, seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen piirissä nuorisotyössä ja yleisemmin nuorten parissa toimivia ihmisiä, sekä alan opiskelijoita, opettajia, kehittäjiä, tutkijoita, hallinnon toimijoita ja päätöksentekijöitä. Useimmissa tapauksissa mukana on suunnitellusti nuorisotyön opiskelijoita: tulevia nuorisotyöntekijöitä.


Noin kymmenen vuoden kokemuksissani on pitkälle toista sataa nuorisotyön tilaisuutta ja tapaamista eri puolilla Suomea, useimmiten alustajana tai opiskelijoiden parissa puhuen, toisinaan vain kuuntelijana ja usein keskustelijana. Tilaisuuksista myönteistä palautetta on kantautunut järjestelystä, jossa osallistujilla on myös mahdollisuus keskustella keskenään ja tuoda esille omia näkökulmiaan.


Tähän blogiin kootaan ajatuksia ja kokemuksia tilaisuuksien ja työmatkojeni yhteyksistä. Pyrin kirjoittamaan huomioitani sitä mukaa, kun vierailen eri alueilla kertomassa ja kuuntelemassa. Syksyn aikana esitän myös aluekohtaisia katsauksia nuorisotyön asemaan käytössäni olevan yleisemmän tiedon perusteella. Nämä katsaukset julkaistaan nuorisotutkimuksen verkkokanavalla osoitteessa www.kommentti.fi Kolumnien teemassa Nuorisotyön rakenteellisia haasteita puntaroimassa.


Vastineita ja kommentteja tälle blogisivulle tai Kommentti-verkkokanavalle toivotaan kaikilta, joita aihe kiinnostaa. Keskusteluun voit osallistua omilla näkemyksilläsi kirjoittajan nimellä tai nimettömästi. Vuoropuhelun kautta voidaan rikastuttaa tilannekuvaa nuorisotyöstä – jottei se jäisi vain tutkijan monologiksi.


Syksyn 2009 tilannefoorumeissa ja tässä blogissa käytän tukenani kokoamiani tietoja ja kuulemiani kokemuksia nuorisotyöntekijöiden tapaamisista ja joistakin muista nuorisoalan tilaisuuksista. Vertailupohjana minulla on kirjallisia muistiinpanoja ja nauhoitettuja loppukeskusteluja vastaavanlaisesta dialogisten nuorisotyöseminaarien sarjasta syksyltä 2006, osittain samoilta paikkakunniltakin. Nyt tavoitteena on laajentaa näkökulmaa silloisesta kuntien nuorisotoimen asemasta myös seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen nuorisotyöhön osana lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien monien toimijoiden haasteita.


Työssäni ja pääosin syksyn tilaisuuksien alustuksissa tarkastellaan

· nuorisotyön arvostusta ja rahoitusta

· nuorisotyön lakisääteistä asemaa

· nuorisotyön aseman ja merkityksen kuvausta

· nuorisotyön perustoimijoiden suhdetta sekä nuorisotyön ja sen lähitoimijoiden suhdetta

· nuorisotyön roolia suhteessa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (lapsi- ja nuorisopolitiikkaan, ehkäisevään lastensuojeluun)

· ajankohtaisi rakenteellisia uudistuksia, nuorisotyön asemaa niissä sekä niiden vaikutuksia (kuntien, seurakuntien ja järjestöjen) nuorisotyöhön

· nuorisotyön tukemisen ja kehittämisen rakenteita sekä kehittämishaasteita alueiden ja paikkakkuntien erilaisuuksissa



Näiden aiheiden käsittely on erittäin ajankohtaista, mutta samalla erittäin haastavaa. Tällä hetkellä esimerkiksi monissa kunnissa ja seurakunnissa on kireät linjaukset ja eri puolilta Suomea on kantautunut tietoja heikosta osallistumisesta alan tilaisuuksiin. Joissakin tapauksissa toimijoita on jopa kielletty osallistumasta koulutustilaisuuksiin: jopa pienet matkakustannukset ovat liikaa.


Viime vuosien kokemukseni ja kuulemani huomiot kymmenistä nuorisotyö-aiheisista tilaisuuksista kertovat myös, että:

· seurakuntien työntekijöiden osallistuminen yleisempiin nuorisotyön tilaisuuksiin on melko vähäistä, ehkä ymmärrettävästi heille erikseen suunnattujen tilaisuuksien kautta

· koulun edustajien osallistuminen on tavallisesti heikkoa, joskin se on viime vuosina hiukan parantunut

· sosiaalityön edustajia on nuorisoalan tilaisuuksissa vaihtelevasti, mutta suhteessa alan ja erityisesti sen koulutuksen leikkauspintoihin vain vähän

· paikallisten päätöksentekijöiden osallistuminen nuorisoalan tilaisuuksiin on todellinen harvinaisuus bongattavaksi

· mediaa ei juuri lainkaan kiinnosta nuorten ja nuorten hyvinvoinnin parissa toimimisen arki, vaan lähinnä pahoinvoinnin ilmentymät ja ääritapaukset


On kiinnostavaa nähdä, keitä ja kuinka paljon osallistujia tämän syksyn tilaisuuksiin tulee. Keskustelujen laatu ei ole osallistujien määrästä kiinni, mutta hienoa olisi, jos osallistujajoukko edustaisi edes karkeasti kyseiselle alueelle tyypillistä nuorisoalan toimijoiden kirjoa. Tässä olen toiveikas.





0 kommenttia:

Lähetä kommentti